Noin rv 15 tienoilla pääsin eroon etovasta ja muuten huonosta olosta. Mutta rv 12 tienoilla alkoi päänsäryt joille ei näkynyt loppua. Välillä tuntui että joku tunkisi piikkiä oikean silmäni taa eikä suostu sitä millään ottamaan pois. Lopulta päätin mennä päivystykseen ja saada jotakin muutakin särkylääkettä kuin paracetamolia. Tosin ilman migreenin näköharhoja joita sain oikean puolen silmääni, niin että osa näkökentästä musteni, en sinne olisi mennyt. Lopulta lääkäri ei voinut antaa muuta kuin buranaa särkyyn ja käskeä levätä niin paljon kun voin pimeässä.
Migreeni ei ole minulle mikään uusi tuttavuus, mutta vanhimman syntymän jälkeen sitä ei ole ollut havaittavissa kuin satunnaisesti. Nyt olen tietenkin saanut jo muutaman migreeni kohtauksen kuukauden sisään. Ihanaa olla raskaana!
Lisäksi aivastelen koko ajan, en kerran päivässä vaan kerran 10 minuutissa. Lapsista se on kovinkin hauskaa. Itse en ihan sitä mieltä ole, tuntuu kuin päässä räjähtäisi miljoonia ilotulitteita kerralla.
Ja kaiken lisäksi väsymys on edelleen sietämätöntä. En jaksanut katsoa edes Greyn anatomiaa ilman että silmät pilkki, ja se on jo aika paljon minulta! Moni kun tietää että ei kannata häiritä kun kyseinen ohjelma tulee. Onneksi nelonen oli kauhean ystävällinen ja näytti uusinnat sunnuntaina sellaiseen kellon aikaan että pystyin olemaan hereillä!
Rv 14 katselin vatsaani ja totesin että hei, mihin mun napa on mennyt? Se oli ennen tässä ja syvä kun mikäkin kuilu. On sitä vielä olemassa mutta hyvin häviävän pieni määrä. Lisäksi jotakin tapahtuu mahassa, joku kutittelee siellä, vai kuvittelenko?
Rv 15 olen jo varma siitä että joku elää mun sisällä! Olo on kuin mikäkin avaruusolio, siis minulla. Joku työntää sisältä päin mahaa pitkin. Se on aika kummallinen tunne.
Molemmista pojista olen tuntenut liikkeet noin 15-16 viikoilta, joten osasin odottaa liikeitä jo nyt. Neuvolalääkärissä en kyllä asiasta maininnut, nehän olisi luullut että ihan omiaan tuo tuossa kuvittelee.
Rv 18 oli taas neuvola. Tällä kertaa siellä tapahtuikin jotakin! Viime kerralla meillä oli ihan joku muu kuin "oma" täti, mutta nyt saimme sen oman meitä tutkimaan.
Ja nyt päästiin asiaan! Kuunneltiin sydäntä ja siellä se taas löi täyttä päätä,t osin vauva ei kovasti doplerista pitänyt ja koitti mennä kovasti karkuun. Sykkeet olivat 160 tienoilla ja neuvolan täti kyseli että mitkäs ne poikien sykkeet on ollut. En muistanut tälläistäkään asiaa, tai uskomusta.
Kotona piti tarkistaa että poikien sykkeet on olleet hieman matalammat, tarkoittaako tämä taas sitä että meille voisi tulla tyttö?
Tämä viikkon on tuonnut tullessaan unettomuuden, ja se on kaikkein ärsyttävintä! Makaappa sängyssä 3 tuntia kuunnellen kun mies kuorsaa? Hupi on aika kaukana siitä.
Aamulla saatan olla silti jopa pirteä ja nousta ajoissa sängystä! Päivä kuitenkin tekee taas niin uniseksi että tunnen itseni talviunilta herätetyksi karhuksi.
rv 19. Odotetuin ja pelätyin oireeni on taas saapunut! Pyörtyily! Koskahan nämä oireet loppuvat? Olen molemmista raskauksista noin rv 20 tienoilla pyrötynyt kokonaan ja usein sen lisäksi oksentanut. Tällä kertaa en tajuani menettänyt.
200m matkalla piti kuitenkin ottaa tukea jostakin tai istua 4 kertaa. Korvissa soi, oli kova hiki, sydän löi liian lujaa, silmissä pimeni ja tuntui todella voimattomalta. Huvittavinta tietenkin oli se että siinä yökkäillessäni taloyhtiön aidan kulmalla, naapurikin saapui paikalle ihmettelemään tätä kylän uutta turisti kohdetta. Olo ei ollut kovin vitsikäs siinä vaiheessa.
Koko tämän toisen neljänneksen aikana olotilat ovat vaihdelleet puoleen ja toiseen. Rupean olemaan aika väsynyt siihen että koko ajan on jotakin minkä vuoksi ei jaksa tehdä mitään. Toivottavasti kohta alkaa se ihmismäinen kausi! Mieskin varmasti kiittäisi tästä ihanuudesta.
Valitettavasti kun mies ärsyttää usein niin paljon, jälleen niin älyttömillä asioilla etten kestä!
Mitenkä ihminen voi niellä niin lujaa? Tai miksi pitää pitää lautasta kädessä kahden sormin voimin? Ähkäistä kun kääntää auton rattia?
Eikö ole ihan oikeita syitä ärsyyntyä? Johtuuko tämä hormooneista vai olenko aina tälläinen, en muista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti