maanantai 17. toukokuuta 2010

Äitiysvaatteet ja niitä himoja....

Viikkoja on kertynyt jo sen verran että mahakin rupeaa olemaan jo aika iso, omasta mielestä mieletön pallo, joten omien vaatteiden päälle saaminen on haastavaa ja oikeastaan jo ihan mahdotonta. En millään ymmärrä niitä tulevia äitejä jotka sanovat pärjänneensä omilla vaatteillaan, miten ihmeessä se tapahtuu? Ovatko housut auki ja napa paljaana?

Tämän päiväinen vaatekaapin siivous ja tarkastus toi todellisuuden päin kasvoja, mitä ihmettä voin pukea päälleni ja näyttää säädylliseltä? Farkkuhameen joka vetelee vesirajassa ja nappiakaan ei saa kiinni, olisihan se tietenkin aika, hmm, mielenkiintoisen näköistä.
Kaappiin jäi muutamia toppeja ja paitoja, 2 äitiys kauluspaitaa ekasta raskaudesta, joita voin pitää töissä kun pitää tarjoilijan asuun sonnustautua. Lisäksi on yhdet mama suorat housut, juuri samasta syystä, eli töihin. Ja siinä ne sitten olikin, hurja määrä vaatteita! Nekin vähäiset on ajateltu töihin, en voi olla juhlavastaava jos ei voi asianmukaisesti pukeutua. Mutta ei joka päivä töissäkään ole juhlaa, ja onhan se elämä muutakin kuin työtä, tietääkseni.

Kotonahan voi rauhassa olla joissakin yöhousuissa ja paidassa jota pitää repiä koko ajan alaspäin, mutta ei ihmisten ilmoilla.Aikaisemmista raskauksista en tosiaan ole saanut säästettyä kuin kaksi paitaa, housuja muistan käyttäneeni niin pitkään kun ne eivät enää pesua kestäneet, eli todella pitkään.

Ensimmäisestä en muista ostaneeni kuin nuo kauluspaidat,tällöin olin espanjassa ravintolassa töissä ja oletin niitä siellä tarvitsevani, oletus osoittautui vääräksi.
Muuten ostin normivaatteita ja muodissa oli housut joissa oli iso resori vyötäröllä.
Toisessa raskaudessa taisin ostaa alesta farkut ja suorat housut +paidan.
Kaverit ovat koittaneet lainata jotakin, mutta esim. lappuhalaari farkut eivät ole yhtään tyyliäni, ne on minusta raskaus ajan shrekit, tosin eivät yhtä hauskat.
Muutenkin olen huomannut että monet äitiysvaatteet huutavat oikein kunnolla että olen RASKAANA. Ihan kiva juttu mutta en halua näyttää miltään entisaikojen tantoilta kaavut päälläni.
Tänään kävin erässä vaateliikkeessä jossa marssin suoraan sinne äitiysvaate puolelle. Onhan siellä vaatteita, jotkut ihan kivojakin, mutta eräskin mekko näytti siltä kuin ompelija olisi ommellut kankaasta putken, rypyttänyt hieman rinnuksilta ja tehnyt kaulaukon, sekä reijät käsille. Värikin oli myrkynvihreä. En voisi pitää. Tai ehkä en tajua tätä muotia, enkä montaa muutakaan asiaa..
Lopulta sieltä löytyi ihan kivat capri mittaiset vihertävät housut, mutta stadaa hinta taivaissa! Kaksi metriä toiseen suuntaan ja henkarissa roikkuu miltei samanlaiset housut, hintaa huomattavasti vähemmän ja ah, ihan pallomahaisellekkin sopivat, niissä on resori kuin äitiyshousissa. Ihmettelin vain että miksi ihmeessä ne äitiysvaatteet on oltava niin mielettömän hintaisia?
Vaatteet saisivat mielestäni tuoda sen esille että olen raskaana, mutta kauniisti, ei kaapumaisesti. Ihanaahan se on että vaatteet sopivat eivätkä tunnu ikäviltä, mutta itse saan olla ainakin puolet raskaudesta miettimättä sitä miltä maha näyttää? Onko se liian iso tässä paidassa ja peittääkö tämä paita sen? Olenkohan saanut lisää mahaa? Ainakin näitä miettii hieman eri vinkkelistä kuin ennen raskautta. Voi rauhassa laittaa paidan joka on hieman tiukka ja muuten voisi lojua kaapissa.

Raskaus on taivas, se antaa anteeksi yhden suklaapatukan enemmän kuin muuten!
Siitä suklaapatukasta puheen ollen snickers on osa taivasta! Ainakin minun taivastani! Himo niihin on niinkin suurta että eräänä päivänä päätin leipoa kakun joka maistuu snickersiltä, hmmm.

Mikä siinä on että raskaus aikana tulee himoja asioihin joita ei voinut kuvitella syövänsäkkään? Olen himoinnut myös vihreitä oliiveja, joita en ennen syönyt edes millin palaa. Ja hei asuin sentään maassa missä niitä on joka puolella! En syönyt edes salaattia jos siinä oli ollut oliiveja. Ja nyt hermostun kun mies on syönyt MINUN purkkini oliiveja! Eikä s-marketin oliivit ole sama asia kuin lidl oliivit, painivat täysin eri sarjassa!Ah, niin ja aioli, hmmm. Mielellään itse tehyt aito espanjalainen oman miehen toimesta, siihen voi dipata kasviksia, ranskalaisia tai sitä voi käyttää salaatin kastikkeena, kunhan sitä on jääkaapissa olemassa.
Onneksi siihen on tämän hetkiset himot jääneet, ei multaa tai muutakaan omituista, ihan vain asioita joista pidin ennen ja toisia joista en pitänyt ennen enkä uskonut koskaan välittävänikään.
Vielä on monta viikkoa edessä uusille tuulille puhallella, niitä odotellessa!



rv 24 +3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti