Aika on kulunut kuin pikajuna eteen päin, en olisi koskaan uskonut että se voi mennä niin nopeaan! Polskija on pian 2 viikkoinen pieni mies. Toki aika menee syötöstä unille, ja unilta syöttöön, joten kelloa ei paljoa olla tuijoteltu, ehkä sen verran että muistelee sitä koska se edellinen kerta syömisestä on ollut. Nyt on jo hieman nähtävillä jonkinlaista rytmiä elämisessä, tai ainakin siinä koska nukutaan ja kuinka kauan nukutaan.
Ysiin mennessä illalla polskija on jo unten mailla, ennen sitä jaksetaan olla jo pari tuntia ihmettelemässä isojen veljien touhuja, joita todellakin on. Ovat ilmeisesti huomanneet että tämä mama ei ihan heti enää älähdäkkään jos jotakin tulee tehtyä. Tosin näiden kahden touhukallen hurjan menon ansiosta polskijan syömiset ja rauhoittumiset unille on äärimmäisen hankalia. Väännetään ja käännetään ja mitenkään ei ole mukavaa. Onneksi kun isot pojat on saatu sänkyyn ja hiljaiseksi polskijakin rauhoittuu rinnalle. Siihen onkin sitten mukava nukahtaa.
Ensin aloitetaan syömisellä joka pian muuttuu nuokkumiseksi ja lopulta nukutaan tissi suussa. Usein riittää että se tissi on edes poskessa kiinni ja siinä voisi nukkua tunteja!
Eli paras unikaveri mitä voi keksiä! Uni tulee tissin lähellä kuin nappia painamalla, oltiin pötkölleen sängyllä tai istuttiin sohvalla tulos on aina sama.
Toki unikaverillekkin pitää välillä kiukutella, välillä se ei vaan ole kiva juttu. Ja kasvot käännetään mielenosoitukseksi pois päin. Joskus taas tuntuu ettei sitä rintaa löydetä millään, etsitään ja etsitään ja meinataan jo ihan turhautuakkin. Lopulta se taas on mieluinen asia.
Uni tulee helposti varmaan siksikin että meillä ei tutti käytetä, tissi on siis tutin korvike, onneksi sitä ei tarvita kuitenkaan koko yötä tai päivää kuten tuttia. Nukahtamisen jälkeen uni jatkuu vaikka unikaveri häviää. Tutti ei vain ole meillä toiminut, se on kamala.
Sitä työnnetään pois päin ja käännetään päätä pois, ihan kuin sanottaisiin että vie tuo inhottavuus äkkiä silmistäni!
Mama on luonnollisesti tyytyväinen ja suunittelee tutitonta elämää. Isi-kulta tosin koittaa romuttaa kaikki toiveet, tuttia tungetaan suuhun ihan ilman tarvetta. Voi, miksi miehet eivät ymmärrä että tutti ei ole elämä, sitä ei tarvita jos ei siltä näytä! Minut voi tulla herättämään jos polskija tuntuu nälkäiseltä, ei tarvitse tuttilla yrittää siirtää syömistä. Toki JOS näyttää siltä että oma käsi maistuu enemmän tai imemisen tarve on suuri, se tutti otetaan käyttöön. Nyt vain ei pieni mies sitä tarvitse ja toivottavasti näin jatketaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti