Rakenneultra
Tällä viikolla on käyty kurkkaamassa masu asukkia, joka oikein hienosti polski siellä masussa!
Tällä kertaa ei jännittänyt ja olin yllättävän rauhallinen. Koko raskauden ajan kun ollaan odoteltu että kuka siellä oikein on! Kellä nyt ei olisi mielenkiintoa tietää kumpi sieltä tulee? Me olemme aina tienneet, vaikka olemme voineet toisin väittää.
Vauva oli masussa poikittain, mikä ei jostakin syystä mahdu mun ajatuksiini, syynä etten tajua millään minkä kokonen se vauva on! En ole koskaan tiennyt, enkä tiedä nytkään. En tiedä miksi.
En edes teidä missä vauvan pää on! Se on v-a-i-k-e-a-a. Jokin kova tuntuu kyljessä, mutta onko se pää vai peppu? Iskuja tulee joka suuntaan, napaan, oikeaan kylkeen, vasempaan kylkeen, häpyluun luokse, eihän siinä nyt voi tietää mitenkä se siellä on!
Tämä nyt kuitenkin ultran mukaan on niin että pää on oikealla ja jalat vasemmalla.
Lisäksi vauvalla oli käsi suussa suurimman osan ultraa, onko sillä siellä nälkä?
Koko asia nyt selvisi, vaikka en sitä taida tajuta, n. 440g. Eli miltei leivonta margariini paketin verran? Ei, en osaa hahmottaa.
Kaikki oli kuitenkin niin kuin pitikin. Sydän löi tasaisesti ja sieltä löytyi kaikki mitä pitikin. Sisäelimetkin olivat normaalit, vaikka en aina ymmärrä että mitenkä ihmeessä ne näkee sen kaiken siitä?
Suurimaksi mietinnäksi tässä nyt nousi vauvan sukupuoli, me tiedämme sen, mutta kerronko sen teillekkin ja koko maailmalle? Kaikki luonnollisesti kysyvät että; Noh, kumpi siellä on?
Miksi? Miksi se on niin tärkeää muille tuleeko meille tyttö vai poika? Eikö tule edes mieleen että voisi kysyä että kerrotteko kumpi siellä on? Tai vain odottaa että jos kerrotaan.
Nyt myönnän että jollekulle olen sanonut ettei meille kerrottu. Että kätilö sen nätisti sanoi, ettei se tieto kuulu rakenneultraan. Jollekkin olemme kertoneet, lähinnä ihmisille jotka eivät kuulu joka päiväiseen elämäämme, joita nähdään kerran kaksi vuodessa, jolloin tieto pysyy siellä salassa jos on tarve.
Nyt olen hämmentynyt, oikeasti!
Onko se niin iso asia jos kertoo? Tai jos ei kerro? Kumpi, oi KUMPI?
Meillä on jopa kuva aiheesta! Repesin ihan täysin kun sen näin autossa, en tajunnut että se kätilö otti siitä kuvan, kyllä asiaa tarkasteltiin ja juteltiin, mutta että kuva!
Salaisuus muuttuu jokaisen tiedoksi!
Aikaisemmin kuluneella viikolla on raskaus uutisemme levinnyt kuin kulovalkea ympäri sukulaisia. Tosin ihan omasta toimestamme, päätimme viimein kertoa lopullekkin kansalle uutisemme. Osa kerrottiin kasvotusten ja osa viestillä. Reaktiot olivat kieltämättä erillaisia, joku ei reagoinut ollenkaan ja joku oli selvästi iloinen uutisesta. Toisen mummuni halaus sai kyyneleetkin silmiin itselleni, mä olen sellainen herkistyjä joka jokaisesta pienestäkin asiasta nykyään nyyhkii, mutta tämä tilanne oli ihana!
Sen verran huonosti olin ilmeisesti valinnut vaatetukseni ettei asia tullut ilmi suoraan vaan se piti kertoa, vai näytänkö vain lihonneelta? Ettei kukaan kehdannut kysyä, kummasta on kyse?
En yhtään ihmettelisi, koska kyselin viikolla mieheltäni että olenko mä lihonnut, huomaako sen että kiloja on tullut nyt noin 3kg lisää? Ja tämä sanoi että joo vähän. Kökkö, se kehtas sanoa suoraan! Tiedän tiedän, 3kg puolessa välissä raskautta ei ole mitään, mutta kun vaaka näyttää mitä näyttää niin silmät pyöristyy, odotan innolla lukemia yli 70kg, apua!
Ja kun se kaikki näkyy kasvoissa, olen siis tuleva Putte Possu!
Mutta palatakseni tuohon kertomiseen, meidän oli tarkoitus kertoa kun olemme käyneet tässä toisessa ultrassa, se oli varattuna maanantaille, jolloin alkoi 21 viikko, mutta se peruttiin! Ja kyllä harmitti, olin sopinut jo sukulais käynnit tiistaille enkä millään jaksanut ruveta niitä miettimään uudestaan. Syynä tähän pitkään hiljaisuuteen oli tosiaan osin sukuun syntynyt pieni poika juuri kun kävimme ekassa ultrassa. Ja toisaalta mun äärettömän mielenkiintoinen ensimmäinen kolmannes. Sukulaiset saivat siis tiedon tiistaina, yleiseen "jakoon" meidän uutinen lähti perjantaina, sen odotetun ultran jälkeen. Mikä lie syynä että ultran jälkeen on helpompi kertoa?
Rv 21+6
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti