sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Mistä pienet hampaat on tehty?

Ne on tehty puremisen ilosta, sattumisen irvistyksestä ja keijun valkoisesta maalista. Jep, niistä ne on tehty.

Meillä kaksi isomapaa päättivät että ihan uudet hampaat on keijun maalilla maalaamia ja Mama päätti että ne on oltava myös tulleet siitä kun ihminen jota purraan irvistää.
Meillä on siis alettu irvistämään ja paljon!
Polskija kun on oppinut tarkoituksellisesti ja etsii oikein etsimällä paikkaa mistä puraista ja sitten irvistellään onnesta päälle. Eihän sellaiselle pojalle voi olla vihainen vaikka hieman pitäisi.
Kovasti vain toivon että kun se hoitoon meno tulee eteen, niin siellä ei ketään purtaisi. "pikku J" puri nimittäin aikanaan ja lujaa, ihan niin lujaa että veri välillä lensi. 4 vuotiaana tuo puree satunnaisesti edelleen jos tulee tilanne jossa ei osaa muulla tavalla puolustautua. Toivon siis että Polskijan kohdalla tämä nyt vain on niiden uusien ylähampaiden tulon ja sen tajuamisen aiheuttanut vaihe, joka sivutetaan seuraavan uuden asian tullessa.

Toinenkin uusi asia on viikon sisään tullut, ihan vain siksi että Polskijan isä on sitä kovasti opettanut. Polskija oppi taputtamaan. Hieman haparoivaa se on mutta usein Polskija istuu lattialla ja katselee käsiä ja taputtaa. Kyllä se on vain ihmeellistä kun lapsi oppii jotakin uutta!

Mamaa harmittaa vain se että olen kuluneina päivinä tehnyt töitä kellon ympäri ja Polskija on jäänyt ilman rintamaitoa, hieman huollisani itse olen ollut asian suhteen. Olen ajatellut että tähän se nyt loppuu, enää ei kohta imetetä jos näitä tulee lisää ja valitettavasti en tahdo vielä niin. Polskija on mielestäni vielä niin pieni että on liian pieni juomaan muuta maitoa ja jostakin nokka mukistakin vielä! Taidan itse tehdä tissi kapinan!
Sillä siis seuraavaan viikkoon!

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Kesä tuo tullessaan

Se olisi kulkaa nyt tasan viikko töitä takana. En osaa sanoa siitä mitään. Ihan jees, on ihan ok, ei mitään erikoista. En siis tuulettele onnesta että saan tehdä aikuisten juttuja ja olla ajattelematta Polskijaa tai iso veljiään. En myöskään sure sitä että työt alkoivat, on kuitenkin ihanaa ajatella sitä päivää kun palkka kilahtaa tilille, vaikka minun tapauksessani palkka ja kelan tuki ovat periaatteessa samaa linjaa. Palkka on kuitenkin aina palkka!

Suurin muutos on kuitenkin se että rinnat huutavan melko useasti apua kun maitoa tulisi yli äyräiden ja 7-8 tunnin työvuoro on jo liikaa, jos aamulla ennen töihin menoa ei ole kerennyt imettää niin sitä enemmän. Tiedän että kyllä se siitä, mutta en taida edes olla valmis sellaisen, kyllä se siitä taphtumaan. Samaa mieltä taitaa olla Polskija, tuo kun imee kuin viimeistä päivää ja Mamasta tuntuu että kohta tulee verta. Koskaan imetyksen aikana ei ole sattunut imettäminen niin kuin nyt, enkä tiedä mistä se johtuu? Polskijalla on toki hampaita, mutta ei niitä käytetä puremiseen, ehkä isompi poika jo imeekin eritavalla, who knows?

Kesä näytti viime viikolla merkkinsä ja sen myötä Polskijakin sai tutustua uuteen asiaan, järveen. Ja kulkaa kyllä Polskija piti! Eipä olisi Polskija tahtonut että kukaan pitelisi kiinni vaan olisi itse pitänyt päästä polskuttelemaan ja hampaat täristen olisi pitänyt saada olla pidempään! Rannalla veden läpsyttely oli ihan yhtä mukavaa kuin vedessä oleminen. Taisi Maman uiskentelu viime kesän helteillä tehdä Polskijasta kunnon vesi hirmun!

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Yö hulinat

Polskija on Maman loppuvan vanhempain vapaan kunniaksi päättänyt pitää yö hulinat! Tämähän tarkoittaa siis sitä että puolen yön aikaan heräillään toistuvasti noin 30 min välein, juuri sopivasti että Mama saa juuri nukahdettua ja sitten taas ähistään ja inistään. Ja Mama ottaa rinnalle, tottakai! Parin tunnin heräilyn jälkeen sitten päätetään olla hereillä reipas tunti, jolloin höpistään ja löpistään Maman ja isin välissä ja lopulta simahdetaan rinnalle jossa Mamakin jo puoliunessa makoilee. Loppu yö saattaa mennä ihan kiitettävästi, ehkä yhdellä heräämisellä. Aamulla sitten vierestä, jos ei Mama ole ollut sen vertaa hereillä ollut ja nostanut omaan sänkyyn, herää iloinen ja hymyilevä Polskija. Ja Mama on puolikuollut! Silmän aluset eivät ole meikistä mustat vaan nukkumattomuudesta. Mama makoilee sohvalla ja torkkuu kun Polskija touhuaa leluillaan, välillä Mama makoilee "J":n sängyllä kun Polskija touhuille isojen poikien huoneessa. Ja kun on ensimmäisten päiväunien aika taitaa Mama nukkua jo ennen Polskijaa joka pötköttelee sängyssään.
Syynä voi olla kahtena perättäisenä päivänä tulleet yläetuhampaat, eli nyt hampaita löytyy jo neljä!

No mutta joka tapauksessa Mama hartaasti toivoo että yö hulinat olisivat pian mennyttä ja nukuttaisiin yötkin joskus, koska (tämän vuoksi kirjoittelen vasta tänään) tänään tai huomenna, en nyt ihan varma ole, mutta on se viimoinen päivä ja ensimmäinen työvuoro kutsuu Mamaa keskiviikkona. Eli olisi mitä ihaninta saada yöllä nukuttua ettei töistä kotiin tule Mamaa joka on polttanut kätensä kiehuvaan veteen tai pessyt jo kolme kertaa pestyä huoneen lattiaa tai vastaa puhelimeen jotakin ihan muuta kuin pitäisi.

Työn aloituksen takia tuntuu että olen jossakin maraton juoksulla tai muuten kilpaa kipittämässä jossakin, mitään en saa tehtyä ja sitten taas saan kaikkea mitä ei pitäisi. Koti on siivoton ja mama on sekaisin. Onneksi Isi sitten siirtyy koti puikkoihin hetkeksi lomansa ajaksi ja Mama toivoo saavansa rauhoituttua sillä aikaa työn ääressä ja toivon mukaan palattua normaaliin elämään!