Vaunujen sakea viidakko

Eksyin rv 6 tienoilla lastentarvike liikeeseen. Hieman ajoissa, tiedän, mutta jos mies voi miettiä autoa tai sen renkaita kuukauden, minä voin miettiä niitä vaunuja puoli vuotta! Ostos on ihan yhtä tärkeä kuin auto, ainaki minun mielestäni.

Mutta herran jumala niitä vaunuja! Ei yhtään mitään minkä huolisin. Hummereita hummereiden perään, missä ne minit ovat? Suomessa ei näytä olevan minejä!
Mitkä sitten on Hummerit? Sellaiset jotka jyrää kadulla, ja vievät autosta koko tavaratilan, sinne ei enää vaunujen jälkeen mahdu edes voi pakettia.

Minit taas ovat niitä jotka mahtuvat auton tavaratilaan vaikka siellä on kaksi isoa matkalaukkua. Ja kun kulkee kadulla ja tulee toiset vaunut vastaan tietää että ne mahtuu ohi, eikä tarvitse miettiä mihin suuntaan väistää kadullekko vai eikö väistä ollenkaan!

Jokaisella on omat vaatimukset vaunuille. Itse näen tärkeänä että meidän ei tarvitse vaihtaa autoa sen takia että vaunut mahtuvat kyytiin, kun muuten autoa ei tarvitse vaihtaa. Ja että ne menee 70-luvulla rakennetun talon mini-mini hissiin ja pääsen itsekkin samaan kyytiin, en ihan innolla juokse 6 kerrosta kierrerappusia ylös.

Lisäksi ihan ehdottomana vaatimuksena on se että auton istuin napsahtaa kiinni ratas runkoon. En voisi kuvitellakkaan että vauva pitäisi nostaa nukkuvana autosta vaunuihin sylissä. Mielummin nostan vauvan nukkuvana turvaistuimessa ja annan lapsen jatkaa uniaan. Tämä on toiminut meillä kahden edellisenkin kanssa ja olen tälläisten vaunujen puolesta puhuja henkeen ja vereen.

Yllätys on ollut suuri kun huomaan suomessa myytävien vaunu-systeemien yksitoikkoisuuden. On toki heittoaisaa ja erillaista lippaa ja renkaita, jarruja siellä ja täällä, mutta missä on oikeasti se mukavuus? Ei ole mukavaa kyykkiä sateessa parkkipaikalla ja irrotella vaunujen renkaita, siinä pääsee useampi ruma sana jopa sellaiselta äidiltä joka niitä ei yleensä suustaan päästele.

Olenko itse vain tottunut helppoon ja yksikertaiseen, naps sieltä ja naps täältä ja runko on pienenä pakettina. Uusi naps ja runko on taas käyttö kunnossa ja seuraavan naps, lapsi on istuimen kanssa paikallaan.

Vaunujen paljous voi toki turruttaa, merkkejä on kymmeniä. Brioa, britaxia, quinnyä, emmaljungaa....ja sitten on ne mistä te ette varmaan tiedä, joista minä tiedän, Chiccot ja Janet.
Chiccot meillä on ollut kahdella ensimmäisellä, sellaiset travel systemit, joissa mukana tulee ratasosa, turvaistuin, sekä kova koppa, ja kaikki ihanasti klick&klack systeemillä, vain nappia painamalla kiinni koko systeemiin ja mahtuu autoon kuin autoon. Eli oikein kunnon minit. parasta näissä on ollut vielä se että takana on seisomateline joten hieman isompikin lapsi kulkee mukana helposti.

Seuraavana ihmettelyn kohteena tulee hinta, vaunuihin voi upota helposti 700-900€, eikä se edes sisällä auton turvaistuinta! Siis mitä? Jep, vertasin vaunujen ostoa autoon, mutta ei ne nyt sentään silti autot ole!

Itse olen käynyt läpi useamman eri merkin, ja päätynyt muutamaan vaihtoehtoon. Quinny speedy + maxi-cosi kaukalo (se ihana sini-punainen) tai britaxin vastaava systeemi + britaxin kaukalo. Ongelma on että en pidä speedyn rungosta, mutta siihen menevästä kopasta kyllä. En pidä britaxin kopasta, mutta rungosta kyllä.
Olen tuijotellut ja testallut niitä enemmän kuin miehet testailevat autojaan ja niiden erikois varusteita.

Lopput ulos oli se että en ottanut kumpiakaan. Meillä on nyt varastossa odottamassa Herculesit, ihanan ruskea-beigellä kuosilla. Ne mahtuu autoon ja hissiin. Ne napsahtaa nopeasti kasaan, istuimen saa kumpaan suuntaan tahansa, niissä on riittävän isot renkaat talvi kävelyille ja ne ovatkepeät ja helpot ja ennen kaikkea ne olivat pienemmän kuin vanhat chiccot.

Olen raivannut tieni vaunujen viidakosta!