tiistai 2. marraskuuta 2010

Onko jotakin hukassa?

Kyllä, todellakin on ja arvatkaa mikä? Tärkeät lantiopohjan lihakset. Uskokaa vain mutta on noloa olla lääkärissä joka käskee käyttää niitä lihaksia ja sanoo ettei täällä tosiaan ole mitään. Mitä? Miten niin mitään? Olenhan juuri pari kuukautta sitten saanut polskijan ulos osaltaan niiden lihasten avulla, mihin ne nyt sitten ovat kadonneet?
Ei kuulemma minnekkään, niillä ei ole vain voimaa! No se nyt oli tiedossa jos niitä ei harjoita. Se kun on helppo unohtaa, en edes oikeastaan tiedä mitenkä niitä pitäisi harjoittaa, joten sainhan siihenkin nyt sitten ohjeet, ja yllätävää olikin se että pelkät vatsalihaksetkin jo harjoittavat noita kadoksissa olevia lihaksiani. Toki lääkäri käski etsiä nuo lihakset käyttäen "karttaa", eli yksinkertaisesti kokeilemalla missä ihmeessä ne ovat.

Koska niitä lihaksia ei löytynyt saankin aloittaa harjoittelun tasolta nolla, eli ilmeisesti lääkärin ilmeestä päätellen luusereiden tasolta. Lääkäri käski mennä selälleen sängylle ja harjoittaa niitä lihaksia kunhan sieltä kartalta on lihakset löytyneet; eli puristaa lantionpohjan lihaksia noin 5 sekuntia tai ainakin yrittää kymmenen kertaa peräkkäin ja tämän jälkeen pari-kolme kertaa 10-15 sekunnin kestävyys puristusta. Touhu voi olla alkuun aika rankkaa, koska niitä lihaksia ei ole. Tämä setti pitäisi tehdä kolmisen kertaa päivässä.
Kun tämä homma on hallussa ja lihakset ovat löytynyeet ja ne jopa hieman toimivatkin päästään sitten jo tasolle yksi. Nyt pitäisi sitten tehdä puristuksia istualleen tai/ja seisaaltaan, on kuulemma paljon paljon hankalampaa kuin makuultaan. Nyt vaan pitäisi jaksaa puristaa edes 6 sekuntia mutta 8 olisi kuulemma parempi, ja niitä pitäisi pystyä tekemään max 25 kertaa ja tietenkin ne kestävyys puristukset, 20-30 sekuntia kestäviä. Epäilen etten koskaan tule pystymään tuohon, jos ne lihakset nyt jostakin edes löytyvät!
Taso kaksi onkin sitten sitä että teet puristuksia kun aivastat, tai hengität (jota teet tietysti koko ajan) tai kun istut tuolille ja nouset siitä. Ja kaiken tämän jälkeen lihakset pitäisi toimia automaattisesti. Harjoittelua tähän pitäisi olla takana kolmisen kuukautta ja sen pitäisi olla joka päiväistä. Tiedossa on siis oikeastaan aika pitkät 3kk, itse kun olen niin äärettömän huono harjoittamaan mitään. Eli paljon tässä olen itseltäni vaatimassa kun tähän olen lähdössä, mutta tosiaalta ehkä joskus kiitän itseäni siitä että sen tein, eipä tule vastaan pissan karkailua ja ehkä se mieskin joskus kiittää, tiedättehän!

Huippua koko touhussa on se että jossakin päin intternettiä väitetään tämän jopa litistävän vatsan seutua, joka tietenkin on tervetullutta kolmen lapsen jälkeen, kun vatsa ei enää ole sama kuin 15-vuotiaana! Innolla jään tätä odottelemaan ja toivon että ehkä joskus voin jälkitarkastuksessa tulevaisuudessa saada lääkärin hämmentymään hyvistä lantionpohjan lihaksistani! (Juu juu, ainakin yksi vielä joskus....)

2 kommenttia:

  1. Sama projekti on ollut täällä jo varmaan yli puoli vuotta käynnissä. On kyllä helppo asia unohtaa. Pitäisi kyllä oikeasti muistaa, sillä onhan ne tärkeitä lihaksia, vaikka pieniä ja huomaamattomia ovatkin.

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä harjoitteluun! Mullakin geisha-kuulat maatuu tuolla vessan kaapissa, eipä tule käytettyä... :/

    VastaaPoista