torstai 3. helmikuuta 2011

5 kuukautta

Tiedättekö mitä? Nyt tunnustan jotakin. Olen ehkä joskus väittänyt, tai ehkä kirjoituksistani saa sellaisen kuvan että en välitä piirun vertaa muiden mielipiteistä tai normeista mitenkä pitäisi mennä. Totuus on että jossain minäkin takaraivoni pienessä millimetrissä välitän. Seuraan neuvolan piirroksia ja kehittymis karttoja siellä millimetrissäni ihan yhtä tarkkaan kuin kuka tahansa. Joskus jopa huolestun asioista, vaikka oikeastaan muka en.
Onko meidät vain saatu uskomaan asioihin niin paljon että pitää täristä hysteerisenä jos ei nyt ihan mennäkkään niin kuin teksti sanoo?

Polskijanhan ei ole kääntynyt, ei vaikka olen hieman reenaillut hänen kanssaan kääntymisen jaloa taitoa ja se menee oikein hienosti jos hieman autan. Olen leikittänyt leluilla ja yrittänyt saada Polskijaa kiinnostumaan jostakin niin että hups
vain se kääntyisi, mutta hups vain, Polskijaa ei kiinnosta!
Olen hieman loukkaantunutkin kommenteista liittyen asiaan, tai siitä kuinka Polskijaa on verrattu nuorempiin ja kehuttu kun sekin NonnaLiisa ja NiiloJuhani on jo monta viikkoa kääntynyt. Olen huolissani miettinyt mikä on vikana kun luen nuorempien kääntymisistä ja muista edistys askelista, jotka meillä ovat vain haaveena. Kuluneena viikonloppuna tuskailin jo hieman asiaa vanhemmilleni ääneen. Itse söin pöydän ä
äressä ja Polskija tarkkaili tilannetta masullaan sängyltä. Ja hups vain, Polskija kääntyi! Mama nosti kädet ilmaan ja tuuletti! Ei kuin Polskija takaisin mahalleen ja testaten oliko tämä nyt jokin onnen kantamoinen ja silkka sattuma, vai ihan oikea taito! Uusinta jäi kyllä näkemättä, myönnetään.
Seuraavana päivänä se uusinta sitten tapahtui, ja monta kertaa, wiiiuh! Innoissani päivittelin statuksiani ja näpyttelin viestejä asiasta, se osaa se osaaaaaaa!
Neuvolassa sitten ylpeänä sain vastata kyselyyn kää
ntyykö Polskija, kainosti vastasin että joo. Myönnän senkin että kuumeisesti mietin että mitäs se Polskija osaa mitä muut eivät, noh ainakin kääntää kielensä vinoon! Tärkeää eikö?
Meidän 5 kuinen nuorimies kyllä osaa tälläisen taidon;
Ja sieltä mukista juodaan ihan oikeasti, toki sitä valuu suupielistä paidallekkin mutta ai mitkä maiskutukset vesi saa aikaan ja hymyn!

5 kk ikä on tuonut mukanaan taitojen lisäksi myös muuta, neuvolan tripla rokotuksen joka meillä valitettavasti heti vauvarokosta parantumisen ja palautumisen jälkeen nostatti uuden lämmön. Polskija ei sietänyt mitään käsittelyä, ei voinut nostaa sängystä ilman itkua kun se tuntui pahalta, ei voinut vaihtaa asentoa sylissä kun sekin sai myös itkun. Onneksi kolmen rokotuksen sarja on nyt takana päin ja seuraavat kaksi vasta kuukausien päässä!

Nyt sitten vain kohti uusia haasteita ja uusien taitojen odottelua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti